perjantai 4. marraskuuta 2011

Singapore-Jakarta

Mun piti fiksalilla tota ulkonakoo, mutta ei sitten kiinnostus niin pitkalle riittany, etta antaa olla!

Oon nyt toista paivaa Big Durianissa eli Jakartassa. Jos joku ei tiia, mika on durian, niin se on pahaltava haiseva hedelma, joka on kieletty Singaporessa oikeestaan kaikilla julkisilla paikoilla ja hotelleissa. Ei taalla musta mitenkaan erityisen paskalta haise, ihan normaalilta kuumalta ja saasteiselta K-Aasian kaupungilta.

Tulin tanne eilen Air Asian lennolla. Mulla on jotenki koko matkan ajan ollu olo, et jengi yrittaa mua varotella menemasta Jakartaan, jopa lentokentalla virkailija kysy, etta oliko mulla pelkka vaihto taalla.

Jo Jakartan lentokentalla huomas, etta nyt ollaan tultu pullaposki-Singaporesta johonkin ihan muualle. Ei taa vielakaan mun mielesta kaikkien varottelujen ja epailyjen arvonen paikka oo ollu. Mita nyt toi liikenne on jotaan ihan kasittamattoman hulluu. Edes yhensuuntasilla kaduilla ei voi tietaa, mista tulee seuraava auto, tuk-tuk, mopo, moottoripyora, lava-auto, bussi, ruokakarryt tai lentokone. Jakartassa asuu 10 miljoonaa ihmista keskusta-alueella, etta ehka se vahan selittaa tata liikennetta. Jokanen onnistunu tienylitys on epaonnistunu itsemurhayritys.

Pystyin sahlaamaan jo lentokentalta itteni vaaraan bussiin. Reippaasti skippasin kaikki taksikuskit ja menin bussistandille ostamaan lippua. Tiesdin mihin oon menossa, mutta en sitten kattonu sita bussii ollenkaa mihin menin, hyppasin vaan ekasta takaovesta sisalle. Joku 10min ajon jalkee selvis, etta kappas, taa ei ookaan menossa Jakartan keskustaan. Mut sitten heitettii johki moottoritien varteen kyttien kopille istumaan ja venaamaan seuraavaa tai siis ensimmaista oikeeta bussia.

Taa hostelli, mis nyt oon, on tosi kiva ja puhdas, hintaa ehka 11e per yo. Kavelymatkan paassa on kaikki kaupat ja raflat ja monumentit.

Tanaan paatin aamulla repasta ja pukeutuu ekaa kertaa koko reissun aikana shortseihin. VIRHE. Olin kuullu juttua "asiallisesta puekutumisesta" mutta en nyt kelannu, etta mun ei-minishortsit olis liian repasevat. Kuulen kylla koko aika miesten ja valilla nasitenkin huutelua "hei miss" "where are you going" "where are you from" jne. Mutta tana aamuna matka laheiseen supermarkettiin osottautu katastrofaaliseks. En nyt sano, etta oisin liikenteen saanu sekasin, mutta vittu kylla sita huutelua tuli miljoona kertaa enemman, joku halus ottaa valokuvan, kaytiin melkee kasiks ja yks jopa heitti moponsa avaimet maahan ,etta oisin nostanu ne. Arvaa nostinko? No niinpa... Yritan skippaa kaikki huutelut ja kattoo vaan eteenpain, mutta voi aiti, jos vahingossa vilkaset ees jota kuta... Tein sitten akillisen liikkeen ja ostin ekat pitkat housut, jotkatuli vastaan, tai no polvet on peitossa. Hintaa oli ehka joku 3,5e.. Ainoo ,etta en tiia, mita naa taskut on, mutta kun mulla oli luuri taskussa ja vahan hikoilin, niin se tasku oli liimautunu siihen nayttoon kiinni....




Taal on muutenki ihan jaatavan halpaa, eilen kavin illalla safkaamassa, niin ruoka ja juoma ja tipit makso vahan paalle 2e. Ruokakaupassa katoin edella olevan naisen ruokavuorta ja se oli kympin..

Taa on tuhottoman hidas, nii nen lataa enempaa kuvia, kun joku muukin voi haluta tahan vissii paasta, muka....

Mutta teille kaikille, kaikki on hyvin ja hauskaa on ollu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti